Marraskuu: Kun kaamos, joulustressi ja yleisvitutus ajaa suoraan vaihdevuosien syliin

Täällä Kaaoskoordinaattorinne, ja olen tällä hetkellä henkilökohtaisesti 48 tunnin univelassa, kolmen kofeiinitabletin voimalla käyvä sielu. Marraskuu.

Jos joku kysyy multa tällä hetkellä, miten menee, heitän sille buuttipajan julisteen (ja toivon, että Motivaatio kuoli jo -paita kertoisi kaiken tarvittavan) ja käännyn takaisin kohti kaamosta. Koska totuus on, että marraskuu ei ole mikään tunnelmallinen hygge-fiilistely, vaan suora, pimeä kuritus, joka pakottaa sinut miettimään kahta asiaa: a) miksi heräsin, ja b) onko jo joulu?

Vastaus on: a) koska kahvi, ja b) melkein. Ja siinä se ongelma onkin.

Tämä on teille, jotka olette kyllästyneet yrittämään "positiivisuutta" ja haluatte vain myöntää, että hermot ovat kireällä kuin joulukinkun naru. Tervetuloa vertaistukiryhmään!

 

1. Kaamos ja se pirun joulustressi: Nyt palaa

 

Pimeys on tehnyt sen taas. Se ei ole vain valon puutetta, se on aivojen virallinen "ei toimi" -ilmoitus. Olet virallisesti siirtynyt kaamoksen selviytymistilaan, ja energiasi riittää juuri ja juuri vaatteiden vaihtamiseen (jos sitäkään).

Sitten tulee se toinen, salakavala terroristi: joulustressi. Se ei ole sitä ihanaa glögin tuoksua, vaan sitä epämääräistä ahdistusta siitä, että sinun pitäisi olla jotenkin parempi kuin viime vuonna. Pitääkö leipoa 17 erilaista kakkua? Pitääkö laittaa ne 5000 valoa pihaan, jotta naapuri on kateellinen?

Me tiedämme, että se, joka markkinoi joulua "rauhoittumisen" aikana, ei ole koskaan itse kokenut sitä. Todellisuudessa joulun odotus tarkoittaa sitä, että etsit Googlesta "lahjaideat uupuneelle" ja alat itkeä kaupan kassalla, koska joku soittaa "Pieni rumpali" -kappaletta.

Jos näet minut marketissa 23. joulukuuta, älä lähesty. Olen siellä ostamassa sitä kymmenettä villasukkaa ja toivon, että Buuttipajan Motivaatio kuoli jo -paita kertoisi kaiken tarvittavan.

 

2. Hormonit, yleisvitutus ja uusi normaali

 

Puhutaanpa suoraan siitä, mistä moni vaikenee: yleisestä vitutuksesta. Se on se tasainen taustakohina, joka ei liity mihinkään erityiseen, vaan kaikkeen. Siihen, että maito on loppu, puhelin putosi naamaan sängyssä, ja joku ehdotti joogaa. Se blokattiin.

Ja jos olet siinä elämänvaiheessa, jossa keho päättää aloittaa oman hormonaalisen kaaoksensa (terveisin vaihdevuodet), tiedät mistä puhun. Se ei ole vain "kuumia aaltoja". Se on tunne-elämän Chernobyl, jossa saatat raivota sille, että t-paita on nurin päin, ja päättää erota miehestäsi, koska hän hengittää liian kovaa – kaikki 15 minuutin sisällä.

Ja jos tähän yhtälöön lisätään vielä ne pirun vaihdevuodet – se on suoranainen hormonaalinen katastrofi, jonka rinnalla ydinsota tuntuu lastenleikiltä. Tässä ei auta jooga. Tässä auttaa vain myöntäminen, että tunteet ovat validit, ja että olet selviytyjä. Vedä Buuttipajan huppari syvälle päähän, ota muki käteen, ja nauti hiljaisuudesta, jonka olet ansainnut.

 

3. Selviytyminen: Kyynisyys on sinun supervoimasi

 

Mitä tästä kaikesta pitäisi sitten seurata? Ei mitään. Ainoa mitä sinun tarvitsee tehdä, on selviytyä seuraavaan tuntiin.

Paras tapa selviytyä on itseironia. Jos elämä antaa sinulle kaamoksen ja stressin, tee siitä Buuttipajan T-paita.

• Pukeudu mielialasi mukaan: Sinulla on virallinen lupa pukeutua huppariin viikon ajan. Sitä kutsutaan "lämpimäksi selviytymiseksi".

• Kahvi on Valuutta: Kofeiini ei ole valinta, se on pakollinen huolto. Siksi meidän kahvimukit ovat olemassa – ne ovat täynnä karua totuutta.

• Älä osta sitä villasukkaa: Osta itsellesi (tai ystävällesi) jotain, joka saa teidät nauramaan. Etsi musta huumori lahja ja näytä, että ymmärrätte toisianne.

Muista, et ole yksin. Me olemme kaikki tässä samassa kaaoksessa, ja ainoa tapa selvitä on nauraa sille.

 

– Sanna / Buuttipajan Kaaoskoordinaattori